Käyttöohjeet

Huom! Tämä on yleinen ohje Kinahmin vuokraveneiden käyttöön. Venevarauksen lakitekniset yksityiskohdat löytyvät omasta artikkelistaan Vuokraehdot ja vuokrauksen hintatiedot artikkelista Hinnasto.

Ennen retkeä

Veneen hakeminen

Voit hakea veneen joko suoraan varastoltamme tai tilata sen lähimpään postikonttoriin. Vene toimitetaan vanerisessa kuljetuslaatikossa, joka on painavahko, mutta helppo kantaa. 

Toimitettaessa postiin vene lähetetään ensimmäisenä vuokrapäivänä ja on yleensä noudettavissa seuraavana päivänä lähimmästä postikonttorista. Mikäli haluat varmistaa veneen olevan perillä ajoissa, varaa se päivää tai kahta aikaisemmin. Erillistä postimaksua ei peritä, mutta palautuspostituksen kulut ovat asiakkaan vastuulla.

Varastolta noudettaessa on ensin sovittava noutoaika ko. varaston työntekijän kanssa - noutoajat ovat pääsääntöisesti klo 16-20. Varastomme sijaitsevat Helsingissä osoitteessa Kauppakartanonkuja 1 (kääntöpaikalla Kauppakartanonkujan päässä) ja Riihimäellä osoitteessa Talteentie 34 (varuskunta-alueen vieressä/takana). 

Paketin sisältö

Saatuasi venepaketin, tarkista että sieltä löytyvät seuraavat tarvikkeet:

  • itse vene
  • täyttösäkki
  • mela (neliosainen, alumiinia)
  • kelluntaliivit 70-90 -kiloiselle
  • kuivasäkki
    • avovenepaketeissa ohuehko n. 60-litrainen säkki
    • aukkopeitteellisissä tukeva 109-litrainen säkki
  • kiinnitysnarut kuivasäkille
    • avovenepaketissa ristikkäiset narut
    • aukkopeitteellisissä poikittaisnaruihin kiinnitetyt hihna & solki
  • paikkasarja
  • aukkopeitteellisissä paketeissa aukkopeitteen kehysrimat & aukkopeite
  • tämä ohje

Mikäli paketista puuttuu jotain, ilmoita siitä välittömästi.

Itse vene on vihreä tai oranssi, 230 senttiä pitkä kumiroikale, joka rullautuu suunnilleen makuualustan kokoiseen tilaan.

Täyttösäkki on ripstop-nylonista tehty, suunnilleen jätesäkin kokoinen pussi, jonka toinen pää on avoin ja toisessa päässä on kuminen venttiili.

Mela löytyy paketista neljässä palassa. Varsi on mustalla kumilla päällystettyä alumiinia, lavat kirkkailla huomioväreillä varustettua muovia.

Kelluntaliivit ovat yksinkertaista ja kevyttä mallia. Muista käyttää kelluntaliivejä aina vesillä liikkuessasi.

Kuivasäkki on suuri, polyuretaanilla pinnoitetusta nylonista valmistettu säkki, jonka sisään pujotetaan rinkka suojaan vedeltä. Säkki suljetaan rullaamalla ja kiinnitetään veneen keulaan.

Paikkasarja on pienessä minigrip-pussissa kulkeva tarralappu- & kemikaalicocktail, jolla veneen saa haverin sattuessa paikattua merikelpoiseksi.

Tämä ohje löytyy paketista kuvitettuna ja printattuna painoksena.

Veneen pakkaaminen rinkkaan

Packraftilla voi tehdä paljon kaikenlaista, mutta se on alunperin suunniteltu nimenomaan pitkäkestoista erävaeltamista varten. Nämä neuvot pätevät toki soveltuvilta osin kaikkiin selässä kulkeviin kantolaitteisiin.

Koska packraft on rinkassa kulkevaksi esineeksi kokoonsa nähden suhteellisen painava, se kannattaa pakata ylös ja mahdollisimman lähelle selkää. Parhaat sijoituspaikat ovat joko kantolaitteen päätasku tai päätaskun sulkuläpän alapuoli. Päätasku on näistä yleensä parempi, mutta sieltä ei voi aina uhrata pienen teltan verran tilaa. Pienempiä reppuja käytettäessä on kuitenkin yleensä pakko käyttää päätaskua sillä läpät ja muut ulkoremmit eivät pikkurepuissa kestä packraftin painoa.

Mikäli ei ole tarkoitus käyttää erillistä kantolaitetta, voi venettä kantaa myös keulan kiinnitysnaruilla. Tällöin mela kootaan kaksiosaiseksi ja pujotetaan rullausvaiheessa veneen läpi. Kiinnitysnarut kiinnitetään omilla klipseillään melan varsiin kummallekin puolelle ja säädetään soljilla kantajalle sopivaksi.

Veneen täyttäminen

Pura vene paketistaan ja levitä se maahan pohja alaspäin. Avaa pääventtiili ja työnnä sen sisällä oleva kuminen takaisinvirtausläppä sormella pois tieltä, jotta vene pääsee avautumaan muotoonsa. Kääri täyttösäkki (pienempi) auki ja työnnä kuminen täyttösuutin venttiiliin. Kurkista säkin suusta sisälle ja pyörittele kierteet pois kunnes näet venttiilin olevan esteetön.

Ravistele säkki täyteen ilmaa, sulje suu ja purista säkissä oleva ilma veneeseen. Tämä on alkuun vaikeaa mutta helpottuu harjoituksen myötä huomattavasti. Muista, että joka täyttörutistuksella ei tarvitse saada kaikkea ilmaa säkistä veneeseen vaan suurin osa riittää. Älä kuitenkaan kisko säkkiä itseesi päin koska muuten kitkalukitteinen tulppa irtoaa venttiilistä. Paras tapa on pitää yhdellä kädellä täyttösäkin suuta kiinni ja toisella kädellä puristaa säkkiä säärtä tai reittä vasten.

Kun vene on noin 95% täynnä, irroita täyttösäkki ja sulje pääventtiilin korkki. Loput veneestä on täytettävä omin keuhkoin puhkumalla. Paras kikka tähän on aina hengitystaukojen aikana torpata suuventtiilin reikä kielellä (pöpökammoisille tiedoksi että emme pese saati desinfioi venttiileitä mitenkään - joudut tekemään sen itse). Muista puhkua ilmaa myös istuimeen. Älä retuuta venettä suuventtiilistä käsin sillä se ei todellakaan kestä sitä!

Puhalla vene ensin niin täyteen kun pystyt ja laita se veteen kellumaan. Vesi on näet lähes aina viileämpää kuin ympäröivä ilma, jolloin vedessä killuessaan tuubiin survottu ilmamassa painuu kasaan. Veneen kannattaa siis antaa jäähtyä 5-10 minuuttia ennen täyttämisen viimeistä vaihetta. Jäähdyttelyn aikana voit hyvin pakata tavarasi kuivasäkkiin ja tehdä muut valmistelut (ks. viereinen sivu).

Viimeinen täyttövaihe on ehkä koko harrastuksen raskain osuus: vene on nimittäin puhallettava niin täyteen että korvissa soi ja silmissä sumenee. Tässä vaiheessa kannattaa jännittää poskilihakset ja tehdä itse puhaltaminen pallean voimin, tai muuten käy niin että vene puhaltaa sinua eikä toisinpäin. Botskiin pitäisi viimeisessä vaiheessa saada niin paljon ilmaa että se on kimmoisa eikä rypisty mistään kohtaan vedessä oltaessa. On hyvin todennäköistä että joudut täyttämään venettä vielä lisää ensimmäisten 500 metrin melonnan jälkeen - tämän voi tehdä joko suoraan veneestä käsin tai sitä varten voi erikseen rantautua.

Jos varaamaasi venepakettiin kuuluu aukkopeite, joudut kasaamaan sen vielä ennen veteen siirtymistä. Aukkopeitteeseen kuuluu neljästä alumiiniputkesta koostuva kehysrimasto, joka pitää koota ja asetella veneen suuaukon päälle kapeampi puoli eteenpäin. Suuaukon reunassa oleva reunus tulee taitella tasaisesti rimaston päälle niin ettei se jää mistään kohtaa ryppyyn. Lopuksi reunaa kiertävä kiristysnaru laitetaan takaa ristiin ja kierretään reunahelman päälle siten, että kiristysnarun kuminauha jää helman etupuolelle.

Aukkopeitteen helmaosa eli ns. hame puetaan oman kuorikerroksen (sade- tai Goretex-takki suositeltava) päälle ja pelastusliivit vasta viimeiseksi. Aukkopeitteellisistä veneistä löytyy myös reisilenkit, joihin on tarkoitus pujottaa polvet. Reisilenkkejä käyttämällä veneen hallinta esim. kallistamalla on helpompaa. Tilanteen salliessa veneen nokkaan aukkopeitteen alle kannattaa pakata jotakin, johon tukea jalkansa, sillä veneeseen saa tällöin paremman kontrollin.

Tavaroiden pakkaaminen veneeseen

Veneen mukana tuleva kuivasäkki riippuu vuokraamastasi venepaketista. Avoveneissä kuivasäkki on litteäpohjainen ja tehty pääsääntöisesti ohuehkosta polyesteristä. Tarkkaan ottaen ne ovat veneiden alkuperäisiä täyttösäkkejä, jotka on muutettu kuivasäkeiksi. Säkki on suhteellisen tilava, mutta aavistuksen liian lyhyt jotta sen sisään mahtuisi rinkka. Nämä säkit sopivatkin parhaiten rinkan sisällä käytettäväksi, jolloin haverin sattuessa kantolaite kyllä kastuu mutta tavarat säilyvät kuivina. Aukkopeitteellisissä veneissä kuivasäkki on pyöreäpohjainen, 109-litrainen Ortliebin  PD350, jonne mahtuu täysikokoinen rinkka, joskin tavaroita pitää yleensä järjestellä uudelleen.

Itse pakkausoperaatio riippuu suuresti tavaran määrästä ja laadusta. Tärkeintä on kuitenkin muistaa ettei kuivasäkki ole mikään suhteettoman kestävä laite - jos kamoissasi on teräviä kulmia (esim. työkalut, telttakaaret, putkirinkan ranka), pidä huoli siitä etteivät nämä hankaa säkin reunoja vasten. Työkalut ja telttakaaret saa helposti jemmattua rinkan sisälle mutta putkirinkan rangan kanssa joudut olemaan varovainen.

Toinen tärkeä pointti on pakata tavarat kuivasäkkiin niiden luonnollisten ulottuvuuksien mukaisesti - suomeksi sanottuna pitkulaiset tavarat (mm. teltat, makuualustat) jotka ovat rinkassa monesti poikittain, kannattaa vastaavasti pakata säkkiin pitkittäin. Näitä pitkulaisia esineitä voi myös hyvin käyttää rinkan muodon “pyöristämiseen”, eli asetella ne säkkiin rinkan selkäosaa vasten. Joistain rinkoista saa myös sivutaskut irti - tätä kannattaa hyödyntää sillä pulleat sivutaskut saattavat monesti haitata pakkaamista. Todella täyden rinkan kanssa saatat joutua tyhjentämään sivutaskut saadaksesi sen mahtumaan säkkiin.

Ota myös huomioon että säkin keskeltä et saa helposti kaivettua yhtään mitään. Jos luulet tarvitsevasi jotain säkin sisältä, pakkaa se erikseen suuosan viereen. Vielä kätevämpää on pakata varmasti tarvitsemasi tavarat erilliseen kuivasäkkiin (Huom! ei kuulu pakettiin) jota voit pitää veneen pohjalla tai kiinnittää sen keulaan ison säkin kaveriksi.

Veneen keulassa oleva kiinnitysnarusto rinkalle tai kuivasäkille myös riippuu varaamastasi venetyypistä. Tavaroiden kiinnittämisellä veneen keulaan on myös tärkeä funktio tasapainottaa veneen kulkua. Tästä lisää seuraavissa kappaleissa.

Avoveneessä kiinnitysnarusto on suunniteltu mahdollisimman kevyeksi ja käyttäjän tarpeisiin muokattavaksi. Narusto on kiinnitetty keulalenkkeihin ahkiokoukuilla, joten narujen järjestystä voi säätää tai ne voi tarvittaessa irroittaa vaivatta kokonaan. Monikäyttöisin  tapa käyttää narustoa on ns. ristiasennus: siinä narut menevät ristiin vasemmasta takalenkistä oikeaan etulenkkiin ja päinvastoin. Ristikkäisten narujen alle voi asettaa suurenkin säkin poikittain, tai pienemmän säkin etukenoon pystysuoraan. Pystysuora paketti tosin pönöttää suoraan veneen pohjalla lisäten veneen syväystä. Koskenlasku tällä tekniikalla ei ole suositeltavaa. Ilman lastia narut kulkevat suhteellisen hyvin veneen runkoa myöten eivätkä aiheuta suurempaa vaaratilannetta.

Aukkopeitteellisissä veneissä kiinnitysnarusto on yksinkertaisempi ja pysyvästi keulan kiinnityslenkkeihin sidottu. Kiinnitykseen käytetään kahden poikittaisnarun varaan aseteltua hihnaa, jossa on kaksipuoleinen solki. Näissä veneissä kuivasäkki asetellaan keulaan poikittain ja säädetään ensin hihnan summittainen pituus etumaista soljenpuolikasta käyttäen. Pituuden ollessa suunnilleen sopiva, pujotetaan soljen takaosa (eli melojan puoleinen osa) etuosan läpi ja kiristetään loppuun. Melojan puoleinen osa solkea on helpommin kiristettävissä, joten pakettia voi säätää myös veneestä käsin. Melojan puoleisessa päässä on myös karabiinihaka pientavaroiden kiinnittämistä varten. 

Nauhoja ei ole ommeltu kiinni naruihin vaan ne on kiinnitetty paikoilleen tri-glide -liukusoljilla. Tämä mahdollistaa sen, että solkia, naruja sekä hihnoja voi hätätapauksessa käyttää muiden varusteiden korjaamiseen. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä että soljet ja muut rämmäleet saa helposti hukattua, joten jos ne ottaa irti.

Rannalta veteen

Viimeistään nyt on aika siirtää kaikki tavarat rannan tuntumaan. Sen puoleen täyttä kuivasäkkiä kuin venettäkään ei ole laitaa raahata maata pitkin.

Veteen siirryttäessä on äärimmäisen tärkeää muistaa että nokassa oleva kuivasäkki ilman melontapaikalla istuvaa kuskia tekee kiposta äärimmäisen epävakaan - vene voi parhaimmillaan flipata nokan kautta ympäri. Veteen siirryttäessä tämän voi välttää pitämällä perästä kiinni ennen veneeseen siirtymistä tai parkkeeraamalla botskin turve- tai hiekkapohjaiseen rantaan perä kohti vettä. Tällöin keulan voi lastata ilman että veneen on mahdollista kipata ennen aikojaan.

Jos veneeseen aikoo siirtyä sen kelluessa vapaasti vedessä, on helpointa vain raa’asti astua sen pohjalle omaa painopistettä matalalla pitäen ja laiturista tms. tukea ottaen. Tärkeintä on hakeutua istuma-asentoon mahdollisimman nopeasti koska silloin vene tasapainottuu eikä veneen tai melojan välitöntä kaatumisvaaraa enää ole. 

Jos taas vene lepää rannikolla perä kohti vettä voit astua varovasti sen keulaan jolloin pohja antaa sen verran periksi että jalkasi tukeutuu maahan veneen alla. Toisella jalalla voit kokeilla, onko veneen perä varsinkin sen istuimen alta riittävän syvässä vedessä jotta se voisi kellua vapaasti (jollei ole, joudut peruuttamaan venettä pidemmälle). Päästyäsi istumaan voit irtautua rannasta nojaamalla taaksepäin ja tökkäämällä itsesi melalla liikkeelle. Voit kokeilla jakaa melan keskeltä kahtia ja tökkiä melanpuolikkailla yhtäaikaa molemmilta puolilta, jolloin pääset irtautumaan rannasta suoraan. Tätä tekniikkaa saa kuitenkin käyttää vain jos rannan maa-aines on riittävän pehmeää eikä vahingoita veneen pohjaa - kalliorannalla näin ei saa tehdä.

Kaikkein helpointa varsinkin lämpimällä kelillä on käyttää sandaaleita tai muita kenkiä joiden läpi vesi pääsee virtaamaan vapaasti (tai olla paljain jaloin) kävellä ihan surutta säärtä myöten veteen ja hypätä siitä veneen kyytiin. Tällöin veneeseen pääsee istumaan miltei yhtä helposti kuin pyörän selkään hypättäessä eikä mahdollisista rantakivistä tarvitse välittää.

Liikkuminen vedessä

Packraft-hydrodynamiikan perusteet

Todennäköisesti ensimmäinen asia jonka packraftin kyydissä ollessasi huomaat, on se, että vene tuppaa kääntyilemään voimakkaasti joka vedolla. Juuri tämän efektin minimoimiseksi tavarat lastataan veneen keulaan. Veneen pyöriminen on packraftien yleinen ominaisuus joka vaatii totuttelua ja melontatyylin sopeuttamista, jotta kippo käyttäytyy jotensakin toivotusti.

Veneen poukkoilun takia sitä on melottava aktiivisesti, mutta vedoissa ei saa käyttää liikaa voimaa. Kaikkien vedessä liikkuvien vempeleiden energiatehokkaan huippunopeuden (poislukien ns. ‘plaaniin’ eli veden päälle nousevat veneet) määrää niiden vesilinjan pituus - mitä pidempi vesilinja, sitä suurempi huippunopeus. Runkonopeuden voi yksinkertaisesti laskea kaavalla vesilinjan pituus (metreissä) * 1,85 jolloin Kinahmin packraftien kohdalla tulokseksi saadaan n. 4,2 km/h. Tämä on se nopeus, johon veneellä pääsee ilman liiallista ponnistelua.

Pienen kokonsa takia packraftin saa helposti pyörähtämään ympäri. Vene alkaa kääntyä itsestään jo silloin, kun lopettaa melomisen. Veneen pyöriminen voi olla hivenen rassaavaa varsinkin jos yrität esim. kuvata veneestä käsin jotakin, mutta tästä ominaisuudesta on myös valtavasti hyötyä. Aggressiivinen kääntyily tekee veneestä todella ketterän jolloin luoviminen esim. pienissä joissa tai tiheissä kivikoissa on todella helppoa. Näiden ominaisuuksien vuoksi myös koskenlasku vähävetisissä jorpakoissa on packraftien ykköskäyttökohde ympäri maailmaa - kivien väistely on helppoa.

Melottaessa on myös huomioitava kuivana pysyminen. Packraftin pohjapinta-ala eli ns. valuma-alue on huomattavan suuri ja kajakkimelalla melottaessa vettä tuppaa tulemaan kyytiin - halusi sitä tai ei. Kastumista on vaikea välttää täysin, mutta sen voi helposti minimoida. Yksinkertaisin toimenpide on säätää melan tippalukot niin, että ne eivät missään vaiheessa käy veden alla, eivätkä ne missään vaiheessa ylitä veneen ponttoonia. Tällöin melaa pitkin valuva vesi ei pääse ryömimään veneen pohjalle. Toinen tärkeä peliliike on säätää melontatyyliään: melaa ei kannata nostaa tarpeettoman korkealle (vaikka melontakurssilla olisi toisin opetettu), sillä tällöin tulee tahattomasti nostettua vettä melan lavan mukana suoraan veneen kyytiin. Melalla ei muutenkaan pidä viuhtoa tarpeettomasti vaan se pitää pyrkiä sujauttamaan veden alle huomaamattomasti jolloin roiskeet minimoituvat.

Virtapaikoissa ja aallokoissa pitää myös olla tarkkana kastumisen suhteen. Lähtökohtaisesti kannattaa aina pitää keula kohti aallokkoa sillä vene pysyy pitkittäissuunnassa paremmin pystyssä (lue: sitä on lähes mahdoton kaataa). Keulan kautta tulee myös harvoin vettä sisään sillä kuivasäkki pysäyttää useimmat pärskeet. Sivusuunnassa sen sijaan veneen saa kyllä nurin ja vettäkin pääsee sisälle. Kaikkein salakavalin kohta sisään pyrkivälle vedelle on lantion takaosan kohdalla oleva sivuponttooni: pienikin kallistus aaltoa päin tässä suunnassa on riittää siihen että vene hörppää vettä.

Vaikka veden kerääminen botskin pohjalle on harvoin kenenkään tavoite, sitä ei kuitenkaan kannata pelätä. Vene nimittäin muuttuu sitä stabiilimmaksi mitä enemmän vettä pohjalla killuu. Ohjaaminen tosin muuttuu siinä vaiheessa hankalaksi kun pohjalla on vodaa useita kymmeniä litroja, joten välillä on myös ihan laitaa rantautua ja tyhjentää vene.

Varotoimenpiteet

Vuokravenesettiin kuuluvat kelluntaliivit, joita on käytettävä aina packraftilla liikuttaessa. Emme suoranaisesti voi valvoa tätä, mutta liivien käyttämättä jättäminen on suunnilleen yhtä fiksua kuin auton ajaminen ilman turvavyötä. Kelluntaliivit eivät ole pelastusliivit: ne eivät käännä tajutonta veden varaan pudonnutta oikein päin, mutta tuovat 50 Newtonia lisänostetta. Karkeasti voidaan ajatella, että kelluntaliivit kumoavat märkien vaatteiden painon. Tosiasiassa näin ei ole, mutta ajatus antaa osviittaa siitä millainen toimintakyky veteen joutuneella on.

Meloessa pitää aina huomioida veden lämpötila. Kylmä vesi vaikeuttaa toimintaa jo siinä vaiheessa kun sitä roiskuu päin naamaa ja uimalämpöinenkin vesi lamaannuttaa jos siellä joutuu killumaan pidempään vastoin tahtoaan. Jos vesi on kylmää ja kastumisen vaara todellinen, on jo suotavaa käyttää kuivapukua (huom. ei kuuluu vuokrapakettiin, ainakaan vielä).

Hyvä nyrkkisääntö meloessa on myös pitää huoli siitä, että on jatkuvasti uimaetäisyydellä lähimmästä rannasta. Vaikka packraftit on tehty kestämään, eikä esim. keskivertojärvellä ole syytä olettaa että vene sattuisi puhkeamaan, tilanteeseen on kuitenkin viisaampaa varautua etukäteen eikä jäädä luodolle vilkuttamaan siinä vaiheessa kun aggressiivinen virtahepo on pureskellut veneesi suikaleiksi (huom. skenaario epätodennäköinen).

On myös mahdollista teloa veneeseen niin pieni reikä, ettei sitä täyttövaiheessa edes huomaa, mutta vene kuitenkin tyhjenee vähitellen. Tällaisten tilanteiden ehkäisemiseksi on järkevää tarkkailla veneen täynnä pysymistä vähintään kymmenen minuuttia ennen järvenselälle suuntaamista. Ota kuitenkin huomioon, että vene painuu lähes poikkeuksetta kasaan aina melonnan alkuvaiheessa, koska tuubissa oleva ilma viilenee.

Hups, kaaduin

Packraftilla kaatuminen muuten kuin koskessa tai veneeseen/veneestä siirryttäessä on hyvin epätodennäköistä, sillä botskit ovat äärimmäisen vakaita. Jos kuitenkin löydät itsesi vedestä, toimi seuraavasti:

  1. Älä panikoi, siitä ei ole pätkääkään hyötyä.
  2. Pidä melasta kiinni, se on huomattavasti hankalampi löytää kuin itse vene. Mela ei kuitenkaan uppoa, joten sen voi tarvittaessa myös jättää odottamaan jos veneen kiinni uiminen vaatii molempia käsiä.
  3. Arvioi tilanne: takaisin veneeseen vai rannalle?
    1. Kiipeä takaisin veneeseen, jos sekä mela että vene ovat hyppysissäsi ja rantaan on liian pitkä matka uitavaksi.
    2. Ui rantaan jos vene tai mela on karannut ulottumattomiin, mutta on saavutettavissa rannan kautta.
  4. Varmista, että kaikki tavarat ovat tallella.
  5. Jatka matkaa vasta, kun olet riittävän kuiva. Vähääkään kylmemmällä säällä on syytä vaihtaa kaikki vaatteet.

Hups, siihen tuli reikä

Reikien bongaaminen tai uusien aiheuttaminen kesken melareissun on hyvinkin mahdollista. Niistä selviää seuraavasti:

  1. Älä panikoi, siitä ei edelleenkään ole hyötyä.
  2. Melo rantaan. On hyvin epätodennäköistä että vene ehtisi tyhjentyä ennen kuivalle maalle pääsemistä.
  3. Etsi reikä. Tämä käy helpoiten täyttämällä vene äärimmilleen ja kauhomalla vettä pohjan ja ponttoonien päälle. Rei’än saa bongattua kuplien perusteella. Jos reikä on pohjassa eikä ponttoonissa, kannattaa vastaavasti kauhoa veneen sisälle vettä ja katsoa mistä kohtaa pohjaa se tulee läpi.
  4. Analysoi rei’än tyyppi. Onko kyseessä pistemäinen reikä, palkeenkieli vai suurempi viilto?
  5. Paikkaa reikä. Eri reikätyypeille pitää käyttää erilaisia paikkaustapoja: pistemäiset rei’ät ja pienet palkeenkielet saa paikattua suoraan paikkateipillä (kuivumisaika n. minuutti). Isommat viillot tai pohjamateriaaliin tulleet repeämät pitää liimata ja mahdollisesti täydentää paikkakankaalla. Paikkausliiman kuivuminen kestää 12 tuntia, joten isommat rei’ät keskeyttävät pakostikin matkanteon. Tarkemmat ohjeet löytyvät artikkelista Paikkausohjeet [huom! tulossa].
  6. Jos paikkaus on tehty oikein, voi jatkaa matkaa. Myös pikapaikkateipillä tehdyt korjaukset ovat pysyviä.

Rei’istä ei aiheudu lisäkustannuksia jos ne on paikattu oikein ja kerrot siitä viimeistään venettä palautettaessa. Jos haluat ulkoistaa paikkaamisen meille, veloitamme siitä hinnaston mukaisen huoltomaksun (ks. Hinnasto).

Hups, hai

Älä ole typerä, ei Suomessa ole haita. Eikä sen puoleen muuallakaan Pohjoismaissa. Jos taas kimppuusi kävi delfiini tai saimaannorppa, ota se kunnianosoituksena sillä kumpikin eläin on aika harvinainen.

On lähtökohtaisesti epätodennäköistä, että jokin vedenelävä yrittäisi terrorisoida melontamatkaasi.

Rantautuminen

Vedestä takaisin maalle siirtyminen on hyvin pitkälle samanlainen operaatio, kuin veneeseenkin siirtyminen: kaikkein helpointa on hypätä paljain jaloin rantaveteen ja kävellä rantaan. Jos jalkojen kasteleminen ei ole pätevä vaihtoehto, on rantautuminen paras suorittaa joko laiturille nousten tai nokka edellä rantaan meloen. 

Laiturirantautumisessa tulee saapua laituriin sivuttain. Mela kannattaa työntää laiturille samalla kun ottaa laiturista tukea rantautumista varten. Laiturille noustessa ei käytännössä voi käyttää jalkojaan vaan itse työ pitää tehdä käsillä: nosta itsesi käsien varassa laiturille istumaan ja pidä jalat veneen sisällä varmistamassa ettei se kaadu. Kun olet päässyt istumaan ja vene on vakaa, voit irroittaa kuivasäkin keulasta ja nostaa sen turvaan. Kun vene on tyhjä, voit nostaa myös sen laiturille talteen.

Luonnonrantaan rantautuminen toimii myös suht’ samalla tavalla, kuin sellaisesta lähteminenkin. Melo kohtisuoraan kohti rantaa ja nokan karahtaessa pohjaan voit astua veneen keulaan ja ottaa askeleelle tukea pohjan läpi suoraan rantahiekasta. Tavaroiden purku veneestä tapahtuu samoin kuin laiturirantautumisessa: ensin kuivasäkki, sitten vene.

Veneen tyhjentäminen ja pakkaaminen

Veneen pakkaamisen voisi kuvitella olevan itsestäänselvää, mutta tosiasiassa operaatioon kuuluu useampi työvaihe. Purkin kuivaaminen ja käärintä ei suju ihan hetkessä joten varaa vesistä poistumiseen aikaa.

Veneen pohjalle on saattanut kertyä mutaa tai muuta roskaa rannassa härvätessä. Pese ja ravistele pois vähintään kaikki mitä et halua kantaa mukana ja yritä mieluusti siivota kaikki mikä ei kuulu veneen perusvarusteluun. Yksi hyvä tapa on kauhoa melaa käyttäen veneeseen vettä ja huuhdella se läpikotaisin.

Anna veneen kuivua ennen pakkaamista. Tämä on helppoa, jos ei satu satamaan kaatamalla. Veneen kuivuessa voit hyvin käyttää aikaa tavaroiden takaisin rinkkaan pakkaamiseen. Kuiva vene myös kerää rullatessa vähemmän metsää mukaansa.

Etsi rullaamista varten sopiva paikka. Parhaita alustoja ovat puiset rakennelmat, kuten laiturit, penkit, laavut ja kaiteet. Myös avokalliolla paketointi onnistuu varsin hyvin. Nurmi- tai sammalpohjalla venekääröön eksyy aina myös aluskasvillisuutta, mutta huolellisesti tehtynä se harvemmin haittaa käärintää tai kantamista. Hiekka- ja sorapohjia kannattaa välttää viimeiseen saakka. Kannattaa myös muistaa että keskellä metsää veneestä ei ole mahdollista saada yhtä kompaktia käärylettä kuin olohuoneen lattialla härvätessä.

Sopivan paikan löydyttyä toimi seuraavasti:

  • Avaa kaikki venttiilit ja purista enin ilma pois ponttoonista ja istuimesta.
  • Taita vene pitkittäissuunnassa omaa pohjaansa vasten ja aseta se maahan, kuitenkin siten, että pääventtiili sojottaa kohti taivasta.
  • Taittele istuin symmetrisesti veneen muotojen mukaisesti. Varmista, että istuimen tyhjennysletku on esteetön.
  • Rullaa vene keulasta alkaen mahdollisimman tiukalle käärölle. Varmista, että istuin tyhjenee kokonaan käärimisen aikana.
  • Sulje pääventtiili siinä vaiheessa kun käärö alkaa vaikeuttaa ko. venttiilin käyttöä.
  • Rutista veneestä loput ilmat pihalle suuventtiilin kautta joko rullaamalla tai voimakkaalla haliotteella.
  • Sulje suuventtiili ja halutessasi kääräise remmi tai naru veneen ympäri.

Retken jälkeen

Veneen peseminen ja kuivaus

Kun reissu on päättynyt ja on aika putsata vene palautusta varten, homma on suhteellisen helppo. Kaikkein helpointa tiskaaminen on puutarhaletkulla, mutta myös tavallinen kerrostalohuoneiston kylpyhuone kelpaa jynssäykseen.

Täytä vene putsausta varten. Pese irtohiekka ja muu lika pois esim. sienellä, rätillä, paneeliharjalla tai muulla sopivalla putsausvälineellä. Pesuaineita ei tarvitse käyttää. Homma on huomattavasti helpompaa jos olet metsässä ollessa onnistunut pitämään kipon suht’ puhtaana. Anna putsauksen jälkeen veneen kuivua rauhassa ja varmista ettei veneen sisälle ole jäänyt vettä. Veneen kuivuttua kääri se samanlaiseksi kääryleeksi kuin edellisessä kohdassa on ohjeistettu.

Veneen palautus

Varmista ennen palauttamista että vene on varmasti kuiva, sillä märkä vene pahimmillaan homehtuu kuljetuksen aikana. Pakkaa vene ja tarvikkeet kuljetuslaatikkoon samalla tavalla, kuin se oli siellä tullessaankin: vene ja säkit rullattuna, melat vinottain ja pelastusliivit päälimmäiseksi.

Jos palautat veneen varastolle, sovi etukäteen palautusaika sähköpostitse tai puhelimitse. Palautusajat ovat lähtökohtaisesti sovittavissa arkisin klo 16-20 välille.

Jos palautat veneen postitse, vie venepaketti postiin tai pakettiautomaattiin sovittuna palautuspäivänä. Kuljetuslaatikko on suunniteltu mahtumaan postin L-kokoiseen pakettilokeroon. Laita vastaanottajaksi:

Kinahmi.fi / Pekka Pehkonen
Pakettiautomaatti, K-citymarket Itäkeskus
Kauppakartanonkatu 3
00935 Helsinki

Laita saapumisilmoituksen puhelinnumeroksi +358408589657 ja sähköpostiosoitteeksi kuittaukset@kinahmi.fi (Huom! Kyseinen sähköpostiosoite hyväksyy ainoastaan Postin lähettämät viestit - älä yritä lähettää siihen varauskyselyitä tai mitään muutakaan).